Välillä oikein ärsyttää millanen tuppisuu miusta on tullu. Nykypäivänä ei edes kunnon small talk onnistu, ei sitte millään. Tänäänkin käytin yhtä tuttua kaupassa, niin siinä sitä istuttiin hiljakseen, kun en mie oikein osannut mitään sanoa. Sama homma, kun eräs Leevin kummeista kävi kylässä, toki haastelua oli vähän enemmän, mutta aika pitkälti hiljaa istuin. Nykyisin yritän vältellä sosiaalisia tilanteita mahdollisimman paljon, varsinkin, jos siellä sattuisi olemaan joitain uusia ihmisiä, joita en tunne, en kuitenkaan osaisi jutella niiden kanssa ja sen seurauksena moni saattaa pitää töykeenä tms.
Olisi monta ihmistä, joihin haluaisin tutustua paremmin, mutta kun en osaa. Moniin tapaamisiin olen jättänyt menemättä (siis jonkun porukan esim.) kun en viitsi olla se ainut joka nököttää yksin nurkassa sanomatta yhtään mitään, tai todennäköisesti sanoen jotain väärää. Sama homma esim. Facebookissa, jossa luulisi olevan helpompi, kun voi kirjoittaa, mutta enpä sitten keskusteluissakaan osaa sen enempää jutella.
Se on helppo sanoa, et senkun rohkaistut ja meet rohkeesti juttelemaan, mut ei se todellakaan ole niin helppoa, et senkun menee vaan. Kynnys kasvanut liian isoksi. Miusta on vaan vanhemmiten tullut tällänen mörökölli :D
Tää nyt on vähän tällänen angstipäivitys, mutta joskus näitäkin :D Seuraavaksi on tulossa taas SKY pakettipäivitystä (olisi pitänyt sekin tehdä jo, mutta kirja makaa meidän sängyn alla >_< ), ja ehkä jotain korttijuttuja, jahka saan niitä tehtyä :) Nukkisjoulukalenteriinhan en tänä vuonna edes osallistunut, eli osa säästyy niiltä päivityksiltä :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti