Jostain syystä haluan rangaista itseäni koko ajan ja siksi teen huonoja valintoja, vain satuttaakseni omaa itseäni. Haluan ns. korvata huonon olon vielä huonommalla ololla. Joskus huonojen valintojen teolla on tarkoitus satuttaa myös muita, vaikka loppupeleissä se osuu vain omaan nilkkaan ja kostautuu vain itselle. Ei minulla tällä hetkellä ole mikään huonosti, kaikki on hyvin (älkää siis hätäilkö :) ) ja fiiliskin ihan kohtalaisen hyvä ollut jo jonkin aikaa (myös tällä hetkellä), mutta silti jostain syystä jatkan itseni rankaisemista. Ehkä sitä on niin tottunut siihen että tulee jo automaattisesti luonnostaan, eikä tämä impulsiivisuus auta asiaa yhtään.
Huonojen valintojen lisäksi rankaisen itseäni myös fyysisesti. Niinkuin olen aiemmin jo kirjoittanut, itsetunto on täysin hukassa ja varsinkin painon ja syömisen suhteen olen todella arka. Jos joku tuttu (ystävät ja läheiset eri asia) on näkemässä, en voi syödä heidän nähden ollenkaan. Olen sitten vaikka koko viikonlopun tms. syömättä, kunhan se toinen ei näe, miten läski vetää ruokaa. Auta armias, kun sen jälkeen pääsen yksin, alkaa todella kova ahmiminen, missä ei ole mitään järkeä.Myös jos minulla on henkisesti huono olo, ahmin, sillä haluan muuttaa sen henkisen pahoinvoinnin fyysiseksi, joka on helpompi kestää. En ole tästä ennen puhunut juuri kenellekkään, koska häpeän sitä yli kaiken ja jotenkin tuntuu, että tämän jälkeen vielä enemmän. Kai sitä voi jonkinlaiseksi syömishäiriöksikin kutsua, vaikkei kyseistä diagnoosia olekkaan. Jotenkin tuntuu, etten voi siitä edes lähteä puhumaan kenenkään "asiantuntijan" kanssa, johan nekin katsovat kieroon, että mitä tuo tänne tulee, mitään vikaa ei ole. Vaikka vianhan ei tarvitse olla iso, kun se on päässä :)
Asiasta kukkaruukkuun. Olen nyt vihdoin voinut aloittaa ADHD-lääkityksen, Concertta 27mg. Aikaisemmin kokeiltiin 18mg, mutta sillä ei ollut vastetta juuri ollenkaan. Välissä kokeilin rinnakkaisvalmistetta Metylfenidatea (vai mikä lie olikaan), mutta se nosti verenpaineet taivaisiin. Pää oli kuin kuplan sisällä, enkä kestänyt pystyssä ollenkaan, ja joka kerta sama homma kun lääkkeen olin ottanut. Lääkäri laittoi apteekkiin vaihtokiellon, että kokeillaan vielä itse Concerttaa ja tämä on toiminut oikein hyvin. Niinä päivinä kun lääkkeen otan, pää on selkeä, eikä pyöri sataa välilehteä auki, vaan pystyy keskittymään jopa siihen yhteen. Eikä nouse verenpaineet. Pystyin myös tässä jokin aika sitten istumaan palaverissa lastentalolla suht paikallani ja keskittymään juteltuihin asioihin. Eli toimii, vaikka alkuun olin hyvin skeptinen lääkityksen aloittamista kohtaan :)
Aamulla olisi vuorossa lisää vaikeita asioita, kun lähden käymään hautausmaalla, perinteisellä joulukierroksella. Viiteen vuoteen en edes pystynyt toisella haudalla käymään, nyt parina vuonna on tullut käytyä, mutta helppoa se ei ole.
Toivotan kuitenkin kaikille lukijoille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta (ja huomattavasti parempaa kuin tämä vuosi!!) :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti